Kuuden auton kolonna suuntasi Tallinnasta kohti Riikaa, josta mukaan otettaisiin vielä seitsemäs auto vietäväksi lahjoituksena Ukrainan armeijan käytöön rintamalle ja huolto- sekä evakuointitehtäviin. Kaikki ei kuitenkaan 1991 VW Transporterimme kanssa sujunut niin kuin olimme suunnitelleet.
VW Transporter T4 kolisee vaihdelaatikon tienoilta
Ukrainaan lahjoitetun 1991 Volkswagen Transporter T4 pakettiauton matka päättyi Latviassa 25km ennen Riikaa. Matka Tallinnasta kuuden auton saattueessa alkoi hyvin, mutta hieman ennen Pärnua alkoivat ongelmat. Etupäästä alkoi kuulua kolinaa, joka pikkuhiljaa voimistui vetopäällä ajettaessa. Vapaalla auto rullasi ihan nätisti, mutta heti kun kaasuun koski, kolina alkoi.
Pysähdyimme Pärnussa pohtimaan tilannetta. Paikallinen kontaktimme Pärnussa, vanhoja neuvostovalmisteisia autoja harrastava Väino Karu johdatti meidät ensin vieressä sijainneelle korjaamolle, jossa vetoakselin pulttia kiristettiin. Kolina heikkeni, muttei kadonnut. Usean puhelun jälkeen meitä kehotettiin ajamaan lähellä sijainneeseen raskaanliikenteen korjaamoon, jossa omistaja Raimond Pärn otti meidät vastaan.
Transporter montulle Pärnussa ja vian etsintään
Transporter nostettiin useaan otteeseen ylös, ajettiin montulle, vaihteistoöljyn määrä tarkistettiin, pohjapanssari poistettiin ja vikaa yritettiin paikallistaa. Mekaanikkojen etsiessä syytä kolinalle, Raimond esitteli rakennuksen toisessa päässä autotallissa työn alla ollutta 1973 Mercedes Benz 350SLC projektiaan ja erikoisia neuvostoliittolaisia moottoripyöriään. Siinä jutellessa selvisi, että yrittäjän kotitallista löytyy usean kymmenen arvoauton kokoelma, kanttiautoista S-sarjan mersuihin. Raimondin autoihin voi tutustua osoitteessa raimond.ee.
Mitään vikaa ei Transporterilla ei korjaamolla löytynyt ja lukuisilla koeajoillakin auto toimi ongelmitta. Totesinkin Raimondille, että tämähän on niin kuin hammaslääkärissä. Eipä kipua tunnu siinä tuolissa maatessa, eikä oikein osaa sanoa missä hampaassa sitä kipua nyt tuntuikaan.
Matka jatkuu Top Gearin viitoittamalla tiellä
Teimme päätöksen jatkaa matkaa. Ajelin Transporterilla hitaasti joukon hännillä. Fiilis oli vähän sama kuin Top Gearin James Mayllä, jonka Jeremy Clarkson ja Richard Hammond ovat jättäneet selviytymään yksin hitaalla ja rikkinäisellä autolla. No, koska olin joukosta ainoa, joka puhuu kaikkia paikallisia kieliä, totesin muille, että ajakaa vain, tulen perästä omaa tahtiani. Muu joukko suuntasi Riikaan, josta saattueeseen mukaan lähti vielä yksi suomalaisissa kilvissä oleva Latviassa korjattu VW Transpoter Syncro.
Ensimmäiset 30 kilometriä Pärnusta etelään menivät ongelmitta museoikäisen Transporterin kyydistä nauttiessa, mitä nyt puusta pudonnut tammenterho teki peukalonpään kokoisen jäljen tuulilasiin, mutta Latvian rajan lähestyessä kolina palasi ja voimistui kilometri kilometriltä. Kun Riikaan oli reilu 30 km päätimme etsiä sopivan 24h auki olevan huoltoaseman ja jättää auton siihen. Viimeiset viisi kilometriä koko ohjaamon lattia tärisi ja tuntui siltä, kuin sieltä kohta joku kurkistaisi lattian läpi kysymään, että miksi häntä täällä näin kiusataan.
Huoltoasemalla autosta purettiin lasti toiseen lahjoitus-Transporteriin ja matka jatkui. Latvian kontaktimme käyvät lähipäivinä poimimassa auton trailerin kyytiin ja aikanaan sekin toimitetaan Ukrainaan. Itse siirryin huoltoauton kyytiin. Yöpaikkaamme Kaunasiin matka jatkui ilman suurempia hankaluuksia jäähdyttimiin vettä ja ohjaustehostimiin öljyä lisäten. Lyhyen, mutta hyvin nukutun yön jälkeen matka jatkuu syksyn värien kaunistamasta Kaunasista kohti Kaakkois-Puolassa sijaitsevaa Hrebenneä. Sieltä rajalle on enää lyhyt ajomatka.
Millä porukalla autoja Ukrainaan viedään?
Tunsin joukosta etukäteen vain virolaisen autoharrastaja Heikki Riimin, johon tutustuin Virossa asuessani. Heikki otti maaliskuussa yhteyttä ja kertoi kuinka Puolassa ja Baltiassa autoharrastajat kokoavat vanhoja nelivetomaastureita toimitettavaksi taistelukäyttöön rintamalla. Euroopan valtioiden virallinen apu oli silloin vielä varovaista. Ehdotin Heikille, että voisin kirjoittaa asiasta nettisivuillani, joita lukee 20-30t autoharrastajaa kuukaudessa. Tällä reissulla mukana oleva porukka on tutustunut toisiinsa tuon artikkelin kautta.
Suomesta lahjoituksena saadut autot toimitetaan Lasnamäelle Tallinnaan, jossa ukrainalainen Oleksei huoltaa ja tarvittaessa korjaa ne. Eteenpäin autot matkaavat tällaisilla reissuilla, jota nyt seuraatte tai joskus autotrailerien kyydissä. Kaikkiaan olemme onnistuneet toimittamaan yli 20 autoa. Suuri, mutta kuitenkin vielä pieni määrä. Liettualaiset kontaktimme ovat koonneet lahjoituksina yli 700 autoa. Täällä eteläisessä Baltiassa on todella otettu asiaksi ukrainalaisten auttaminen. Osa toimittamistamme autoista on edelleen käytössä Donbasin alueella ja Pohjois-Ukrainan rajaseuduilla. Osan tiedämme tuhoutuneen taisteluissa ja tykistötulessa. Osan status on tuntematon.
Ukrainassa tarvitaan maastureita ja pakettiautoja!
Tällä hetkellä pakettiautoille on suuri tarve. Siksi otin eilen riskin ja lähdin pitkälle matkalle edellisenä iltana lahjoittajalta saamallani autolla. Matka päättyi tien varteen, mutta auto haetaan Riikan eteläpuolella sijaitsevalle korjaamolle, josta se aikanaan toimitetaan eteenpäin.
Nyt nautin hetken maisemista, sillä aurinkoa paistaa ja Kaakkois-Puolaan on lupailtu peräti 19 asteen lämpötiloja 😊 Matka kohti Hrebennaa jatkuu aamulla VW Syncron ratin takana.
PS. Jos sinulla on ajoneuvo, josta uskoisit olevan hyötyä Ukrainassa, ota yhteyttä palaute-lomakkeen kautta!
Teksti ja kuvat: Kai Lappalainen
Kuvan lisenssi: Creative Commons Attribution 4.0
