Italialaisen koriräätäli Pietro Fraun kynästä syntyneen sulavalinjaisen 1967 BMW 1600 GT:n muodot kätkevät sisäänsä baijerilaisen Glasin ja BMW:n tekniikan. Autoja valmistui vain kaksi kappaletta, joista toinen tuhoutui jo varhaisessa vaiheessa koeajossa. Jäljelle jäänyt yksilö on nyt entisöity alkuperäiseen asuunsa.
Pieni BMW 1500 oli yllättävän suuri menestys
BMW esitteli kompaktin neliovisen Neue Klasse BMW1500 mallinsa Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 1961. BMW:tä vastassa messuilla oli kova kilpailu, sillä myös Volkswagen esitteli oman 1500-kuutioisen moottorin ympärille rakennetun kokonaan uuden mallistonsa perinteisen kuplavolkkarin rinnalle.
BMW1500 selvisi kovassa kilpailussa markkinaosuuksista hyvin. Jopa niin hyvin, että auton tultua myyntiin sen menekki pääsi yllättämään valmistajan. Auton niittäessä testimenestystä ei BMW:n Münchenin tehtaan tuotantokapasiteetti riittänyt vastaamaan vauhdilla kasvaneeseen kysyntään.
BMW himoitsi Glasin patentoimaa jakopään hihnaa
Vuonna 1966 BMW:n johdossa tehtiin tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi päätös ostaa pienistä Goggomobile ja urheilullisista Glas GT autoista tuttu saksalainen autonvalmistaja Hans Glas GmbH. Goggomobilen menestyksekkäät päivät olivat jo takanapäin, eikä Glas pärjännyt urheiluautomalleillaan kilpailussa samalla konseptilla rakennettuja brittiautoja vastaan. BMW:n kiinnostukselle oli toinenkin syy. Glas oli patentoinut kannen yläpuolisia nokka-akseleita tahdittaneen jakopään hihnan autokäyttöön. BMW himoitsi Glasin patenttia omiin malleihinsa.
Sopimus BMW ja Glasin välillä allekirjoitettiin vielä samana vuonna 1966. Kaupan tuloksena piti syntyä yhteisyritys ja BMW lupasi säilyttää Glasin itsenäisenä merkkinä. Hyvin pian kävi selväksi, ettei näin tulisi käymään. Jo vuonna 1968 Glas oli historiaa BMW:n kehitettyä Glasin ideoiden ja patenttien pohjalta omia mallejaan. Jotain kaunista ’yhteistyön’ tuloksena kuitenkin syntyi.
Glasin elegantit GT-autot "brändättiin Bemareiksi"
Hans Glas GmbH oli tuonut markkinoille vuonna 1964 pienen, elegantin ja urheilullisen Glas 1300 GT auton. GT:n korin kauniit muodot olivat Vespan ja useiden Maseratin mallien muodoista paremmin tunnetun italialaisen korisuunnittelijan Pietro Fruan käsialaa. Vuonna 1965 Glas esitteli GT autostaan tehokkaammalla 100 hevosvoimaisella 1.7-litraisella moottorilla varustetun Glas 1700 GT mallin.
BMW:n ostettua Glasin Dingolfingin tehtaan ja työntekijät Glas GT-autoihin ryhdyttiin asentamaan BMW 1600 TI mallin 105 hevosvoimaisia moottoreita, BMW:n voimansiirto ja taka-akseli, BMW:n tuttu munuaissäleikkö keulalle, urheilullisemmat istuimet ja 02 mallien pyöreät ajovalot. Autot myös brändättiin uudelleen BMW 1600GT -nimellä.
Isompi kone, enemmän tehoa ja avoin katto Amerikan markkinoille
BMW:n amerikkalainen maahantuoja Max Hoffman otti yhteyttä Müncheniin ja kehotti baijerilaisia valmistamaan paremmin Amerikan markkinoille sopivan coupé-korisen GT-auton suuremmalla kaksilitraisella moottorilla. Coupé-mallin rinnalla Hoffman halusi nähdä myös avokattoisen version GT-autosta. Hoffmanin pyyntö otettiin tosissaan ja BMW palkkasi Pietro Fruan suunnittelemaan Glas GT:n korista avokattoisen version.
Lokakuussa 1967 Frua toimitti BMW:lle kaksi avokoria, jotka oli asennettu GT:n lyhennetyille pohjalevyille. Korit maalattiin Dingolfingissa ja niihin asennettiin tekniikka. Amerikkalaisten toiveista huolimatta moottori oli sama 1600-kuutioinen, jota BMW oli käyttänyt jo aikaisemminkin. Ensimmäinen avokattoinen BMW 1600 GT valmistui 16.11.1967.
Toinen 1967 BMW 1600 GT tuhoutui onnettomuudessa
Toisen avokorisen BMW 1600 GT auton kohtaloksi tuli joutua onnettomuuteen yhdellä ensimmäisistä testiajoista. Näin jäljelle jääneestä autosta tuli ainoa BMW 1600 GT, joka rekisteröitiin tieliikenteeseen.
Auto lahjoitettiin Herbert Quandtille, yhdelle BMW:n omistajista, jonka perheessä auto pysyi vuosikymmeniä. Quandtillen perheen jälkeen avokattoisella autolla ajoi pitkät hiukset hulmuten müncheniläinen malli. Lopulta auton osti liikemies Fürthin kaupungista. Auton olemassaolon tultua BMW:n nykyisen johdon tietoisuuteen päätettiin auto ostaa takaisin BMW:n haltuun ja entisöidä se BMW:n oman museon kokoelman osaksi.
Auto entisöitiin oppismisprojektina
Tarina ei kerro miksei BMW 1600 GT mallia koskaan otettu tuotantoon, eikä Max Hoffman saanut Yhdysvaltain BMW:n jälleenmyyjien palatseihin pientä avokattoista sporttia. 1967 BMW 1600 GT jäi Glasin ja BMW:n yhteistyön ainoaksi todelliseksi hedelmäksi.
Tuotantolinjalle BMW 1600 GT ei päätynyt, mutta sen tarina kertoo autonvalmistajien kasvavasta kiinnostuksesta oman historiansa vaalimiseen. Auto entisöitiin alkuperäistä vastaavaksi harjoittelija- ja opiskelijavoimin BMW Group Classicin tiloissa usean vuoden pituisena oppimisprojektina. Projektin lopputulokseen voi käydä tutustumassa BMW:n museossa Münchenissä.
Teksti: Kai Lappalainen
Lähde ja kuvat: BMW Group Press
Lue seuraavaksi:
Uusi tulokas esittäytyy: Bayerische Motoren Werke
Järjestyksessään 27. Berlin Motor Show:n ovet avattiin suurelle yleisölle 28.9.1923. Yli 600 näytteilleasettajaa oli tuonut paikan päälle saksalaisen ajoneuvoteollisuuden edistyneimmät ja kauneimmat luomukset. Puhutuimmiksi uutuuksiksi nousivat edulliset autot Hanomag 2/10 PS ja Opel 4 PS. Vaikka Hanomag ja Opel olivat selvästi keskimääräistä 1920-luvun alun autoa edullisempia, koko kansan autoista ei vielä voitu puhua. Todellista kansanautoa, Volkswagenin kuplavolkkaria ja sen kilpailijoita jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuosikymmentä toisen maailmansodan kynnykselle asti.
Kalliiden autojen sijaan moni omasta ajoneuvosta haaveillut saksalainen käänsikin katseensa kohti moottoripyöräosastoa. Tuttujen merkkien sekaan oli nimittäin ilmaantunut uusi tulokas. BMW. Bayerische Motoren Werke.
Hävittäjien moottoritoimittajasta konttoritarvikkeiden valmistajaksi
Ensimmäisen maailmansodan aikana BMW oli keskittynyt valmistamaan lentokoneen moottoreita Saksan ilmavoimille. Versaillesin rauhansopimuksen ehdoissa sodan hävinnyt Saksa joutui luopumaan ilmavoimistaan ja lentokoneiden valmistuksesta.
BMW joutui hankaan tilanteeseen lentokoneteollisuuden tilausten yhtäkkiä loppuessa. Yhtiössä käännettiin ensin katseet maatalouskoneisiin, sitten teollisuumoottoreihin, edeleen työkaluihin, ja lopulta konttorien huonekaluihin. Lopulta BMW löysi oman paikkansa autojen ja moottoripyörien valmistajana. Merkittävä osa siinä prosessissa oli Berliinissä esitellyn BMW R32 moottoripyörän menestyksellä.
"Heittäkää Helios lähimpään järveen!"
Vuonna 1919 insinööri Max Friz suunnitteli BMW:lle kaksisylinterisen M2B15-bokserimoottorin teollisuuskäyttöön. Yllättäen moottorista tuli suosittu voimanlähde saksalaisten pienten moottoripyörävalmistajien Victorian ja Bayeriche Flugzeugwerken pyöriin.
Vuonna 1922 BMW osti Bayerische Flugzeugwerken koko liiketoiminnon ja yritykset sulautuivat yhdeksi yritykseksi. Samalla BMW sai oikeudet Bayerische Flugzeugwerken Helios moottoripyöriin, joissa käytettiin M2B15-teollisuusmoottoreita voimanlähteinä, ja pienillä kaksitahtimoottoreilla kulkeneisiin Flink-polkupyöriin.
BMW:n toimitusjohtaja Franz Josef Popp tutustui kaupassa BMW:lle siirtyneeseen Helios moottoripyörään, mutta ei osannut heti päättää mitä pyörän kanssa pitäisi tehdä. Niinpä hän antoi insinööriosaston johtajaksi nostetulle Max Frizille tehtäväksi tutustua pyörään läpikotaisin ja antaa siitä sitten oman puolueettoman arvionsa. Friz teki työtä käskettyä.
Loppuarviossaan Friz päätyi ehdottamaan, että ”parasta mitä BMW voisi Helios pyörän kanssa tehdä, olisi upottaa se lähimpään järveen.” Kritiikki kohdistui ennen kaikkea Douglas pyöristä tuttuun moottorin pitkittäisseen sijoitukseen pyörän rungossa, joka esti taaimmaisen ilmajäähdytteisen sylinterin tehokkaan jäähdyttämisen.
Popp ja Friz päätyivät lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuihin. Lyhytaikaisena tavoitteena oli kaupassa tulleiden Helios pyörien parantaminen niin, että ne olisi luotettavampia ja helpompia myydä pois. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli suunnitella BMW:lle oma moottoripyörä, jossa Helioksen puutteet olisi korjattu.
BMW R32 – mottoripyörien suunnittelun suunnannäyttäjä
BMW:n ensimmäisen oman moottoripyörän nimeksi tuli BMW R32. Pyörä suunniteltiin ja valmistettiin lopulta todella lyhyessä ajassa, kolmessa viikossa, sillä se haluttiin saada valmiiksi Berliinin moottorimessuille syyskuussa 1923. Max Friz suunniteli R32 pyörän kaksisylinterisen ilmajäähdytteisen nelitahtisen bokserimoottorin. Alle 500cc pyörien markkinoille suunnitellusta 486cc moottorista otettiin 8,5hv teho.
Erikoiseksi ensimmäisen BMW:n moottoripyörän tekee se, että pyörän vaihdelaatikko ja moottorin kampikammio on valettu samaan lohkoon. 1920-luvulle tyypillinen roiskevoitelu korvattiin märkäsumpulla, jossa koko öljytila on kampikammion yhteydessä, ja laakereiden pisaravoitelulla. Tällä tekniikalla BMW R32 saavutti omana aikanaan kunnioitettavan 100 km/h tuntinopeuden ja luotettavuuden, johon kilpailevat pyöränvalmistajat eivät kyenneet vastaamaan.
R32 loi pohjan BMW:n menetykselle
R32 mallin teknisistä ratkaisuista tuli perusta BMW:n bokserikoneisille moottoripyörille seuraaviksi vuosikymmeniksi. Moottorin sylinterit asennettiin poikittain mahdollisimman tehokkaan jäähdytyksen takaamiseksi. Aikaisemmin ratkaisu oli nähty vain brittiläisen ABC:n pyörissä. Muut tunnetut merkit, kuten Douglas ja Harley-Davidson, luottivat tuolloin vielä pitkittäin asennettuihin moottoreihin, joissa toisen sylinterin jäähdytys tapahtui ensimmäisen sylinterin kautta kulkeneella kuumalla ilmalla.
R32 pyörän voimansiirto moottorilta takapyörälle tapahtui akselivedolla, josta tuli BMW moottoripyörien tavaramerkki. Ensimmäinen ketjuvetoinen BMW moottirpyörä esiteltiin vasta vuonna 1994, kun F650 julkaistiin.
Menestys kilparadoilla näkyi menestyksenä myyntiluvuissa
Teknisten yksityiskohtiensa ja laadukkaan viimeistelyn takia BMW R32 asemoitiin 1920-luvun markkinoilla moottoripyörien ylempään luokkaan, vaikka siitä oli tarkoitus tulla peruspyörä arkikäyttöön. Ajalle tyypillisesti pyörä otettiin heti käyttöön myös kilparadoilla. R32 ja siitä kehitetyillä R37 ja R39 moottoripyörillä voitettiin useita Saksan mestaruuksia omissa luokissaan vuosien 1924 ja 1929 välisenä aikana.
R37 mallin moottori oli R32 perusmallin viritetty versio, josta otettiin lähes kaksinkertainen 16hv teho vakiomalliin verrattuna. Yksi menestystekijä onnistuneessa moottorin virityksessä oli kevytmetalliset sylinterien kannet, jotka BMW otti käyttöön ensimmäisenä valmitajana maailmassa.
Menestys radoilla näkyi myös pyörien myynnissä jälleenmyyjien liikkeissä. Vuonna 1924 myytiin 1640 R32 pyörää, mutta vuonna 1929 pyöriä kävi kaupaksi jo 5680 ja BMW:stä tuli merkittävä saksalainen pyöränvalmistaja.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 95 vuotta ensimmäisen BMW:n valmistaman moottoripyörän esittelystä. BMW100-juhla alkaa olla jo nurkan takana.
Kuvat: BMW AG Pressclub, Wikimedia Commons
Teksti: Kai Lappalainen
